Katsomohahmoja

Olen tehnyt tässä vuosien varrella empiiristä tutkimusta katsomohahmoista. Sehän menee niin, että pienillä paikkakunnilla on aina ne parhaat tyypit ja jutut. Ai mitä on katsomohahmot? No, tiedättekö kun jonkun ihmisen vaan näkee aina samassa paikassa. Kerran vuodessa, siellä tietyssä kisassa ja vuodesta toiseen. Esim. Lapinlahdella on yksi suosikkihahmoistani. Tämä hyvin ruskettunut mies omaa persoonallisen pukeutumis- ja hiustyylin, eikä luovu keltaisista farkkushortseistaan olipa sää mikä hyvänsä. En ole nähnyt häntä ikinä missään muualla, mutta hän on joka vuosi Lapinlahden eliittikisoissa. Muitakin vastaavia löytyy.

Pienillä paikkakunnilla myös katsomokeskustelut ovat aivan omaa luokkaansa. "Elina on Osku Torron sisko" -tyyppisiä juttuja nyt kuulee kaikkialla, mutta pikkukisoissa valikoima on laajempi. Viime viikolla Kauhajoella kuulin uudentyyppisen jutun. Eräs kylän mies ylpeänä kertoi, että naisten keihäskisassa oli mukana (varsin hyvä) urheilija, joka oli hyväksynyt hänen tyttärensä Facebook-kaverikseen. Wow, kova meriitti!:) 

Yksi hauska katsojatyyppi on myös se, joka yrittää esittää todellista tietäjää, mutta kompastelee jutuissaan pahasti. Olen itseasiassa tällaisista asiantuntijoista kirjoitellut ennenkin. Kauhajoelta täytyy poimia yksi sellainenkin, varsinkin kun liittyi korkeushyppyyn. 

Iso kylänmies oli kentän reunalla ennen pienempää miestä ja pääsi omana tietonaan toistamaan kenttäkuuluttajan jutut pienemmän kaverin saapuessa. Pian tosin selvisi, että jotain kenttäkuulutuksesta oli mennyt pahasti ohi. Asiantuntevaan sävyyn hän esitteli Suomen mestarin ja ennusti, ettei kisassa taida oikein olla hänelle vastusta. Isompi mies kun kuulemma seuraa tiivistii yleisurheilua ja tuntee sen takia nämä parhaat. Pienempi kaveri oli selvästi kokemattomampi yleisurheilukatsoja ja ihasteli isomman tietämystä. Ensin he siinä yhdessä ihastelivat, miten hyvin eräs nuori poika hyppää. (Tämä "junnu" oli uransa Kauhajoelle päättänyt Samuli Nurminen, ikää 30+) Pian alkoikin ihmettely kun joku kuitenkin hyppäsi samoista korkeuksista kuin Suomen mestari. Alkoi hätäinen käsiohjelman selaus. Millään ei meinannut löytyä edes sellaista kilpailunumeroa, mutta lopulta..."Jaa, sehän on Torro!"