maanantai 20. toukokuuta 2013

Soseita ja designia

Vähän sen jälkeen kun palasimme Suomeen, W aloitti soseiden maistelun. Olin odottanut tätä vaihetta innolla.  Halusin nähdä ilmeet ja eleet kun ensimmäinen lusikallinen menee suuhun. Ihan hirmu pahaa irvistystä ei tullut. Ennemminkin ihmetys kun lusikan mukana tuli muutakin kuin D-vitamiini. Ensimmäiset päivät annoimme vain pari lusikallista, mutta pian meni jo kunnon annos. Hyvin on kaikki maistunut tähän mennessä, vaikka montaa makua ei tietenkään olla vielä ehditty maistattaa.

Haastavinta kiinteiden aloittamisessa oli W:n kädet. Niillä kun on kiva sohia joka suuntaan, myös syödessä. Parasta on napata itse kiinni lusikasta ja yrittää laittaa ruoka sormilla suuhun. Lusikkaan ja kielen käyttöönkin piti vähän totutella, mutta pian nämä pikkuiset näköjään oppivat.

Minulle on tärkeää, että teen itse kaikki soseet, ainakin nyt aluksi. Höyrykattila on tähän tarkoitukseen  paras. Sen avulla ruuat valmistuvat kuin itsestään ja maut sekä ravinteet säilyvät. Pehmeäksi höyrytetyt kasvikset soseutan sauvasekoittimella ja ohennan keitinvedellä niin, että liuenneet vitamiinit ym. päätyvät takaisin soseeseen. Osan, kuten perunat soseutan siivilän läpi. Kevät/kesä on loistavaa aikaa aloittaa kiinteät ruuat. Tuoreiden, kotimaisten tuotteiden valikoima koko ajan vain paranee ja omaa (lue: äitini) satoakin alkaa pian tulla. Oih, odotan jo metsän marjoja!


Aloitimme sylissä syöttäen. Nyt syöttötuolissa istuminen onnistuu jo ja W viihtyy siinä hyvin. Valitsimme syöttötuoliksi Stokken Tripp Trappin.

Takuuvarma klassikko

Monet aloittavat syöttämisen babysitterissä, jos lapsi ei vielä istu. Meillä ei sellaista ole, eikä sitä missään vaiheessa edes harkittu. En ole halunnut babysitteriä, koska se passivoi vauvaa liiaksi, enkä ole kokenut sitä meille tarpeelliseksi.  Meillä oli jo entuudestaan Lepakkotuoli ja se on toiminut tarvittaessa babysitterinä. Hieman erilainen ratkaisu on kiinnostanut monia. Sama koskee myös W:n sänkyä. Meillä ei ole perinteistä pinnasänkyä. Olimme aikeissa ostaa Stokken Sleepi Bedin, mutta mieli muuttui asuntomessuilla. Siellä oli esillä AVA Roomin sänky. Kun näin sen, sanoin saman tien, että tuon mä haluan! 




"Babysitteri"

AVAn sänky on myös vaihtoehto lattialla leikkimiselle tai sitterissä loikoilulle. Se on hieman tavallista  pienempi ja siinä on pyörät. Sänkyä on näppärä siirrellä ja olemmekin kuljetelleet poikaa alusta lähtien sillä ympäri kotiamme. Ihan pikkuisenakin W oli helppo ottaa esim.keittiöön mukaan kun laitoin ruokaa. Sängyssä hengaillessaan W on voinut liikkua, toisin kuin sitterissä. Siinä pääsee kääntymään ja touhuamaan, samalla katsellen aikuisten puuhia sopivalta korkeudelta. Viihdykkeenä on päiväaikaan myös lelukaari. W nukkuu yöt omassa sängyssään, mutta päiväunet missä milloinkin. Kun sänkyyn mennään nukkumisaikeissa, on se merkki yöunielle menosta.



AVA Room -Suomidesignia

Meidän ajatusmaailmamme on, että kannattaa ostaa laadukkaita tuotteita. Ne pysyvät hyvinä mahdollisille sisaruksille tai ne on helppo myydä. Myös luonto kiittää!