Omistushaluiset tuttisuut

Suomalaiset lähtevät pääsiäiseen viettoon Lappiin, espanjalaiset Kanarialle. Täällä me siis olemmekin espanjalaisten ympäröiminä. Wn kannalta se tietää vähän heikompaa kaveritilannetta.

Tähän asti hotellilla on ollut lähinnä brittilapsia ja he ovat ottaneet aivan mahtavalla tavalla Wn mukaan leikkeihin, vaikka hän onkin paljon muuta porukkaa nuorempi. Ainakin neljän tähden hotellissa asustavat britit ovat hyvin kasvatettuja lapsia. He antavat lelujaan Wn käyttöön ja tuovat kaikki meidän pojan lelut takaisin jos lähtevät altaalta aiemmin. Onpa ilmassa ollut vähän reissuromantiikkaakin suloisen viisivuotiaan brittitytön kanssa:) Neitokainen oli jo ilmoittanut vanhemmilleen haluavansa pikkuveljen. Nimikin oli tiedossa. Tietenkin sama kuin meidän W;) 

Espanjalaisilla lapsilla on lähes aina valtava omistushalu leluja kohtaan, olivatpa ne sitten omia tai kaverin. Heidän ei ole myöskään helppo leikkiä esim.pallottelua toisen kanssa, jossa omastaan joutuu hetkeksi luopumaan. 

Espanjalaisilla on muuten muotia kelluttavat uimapuvut. Itse en ymmärrä niiden käyttöä. Miten lapsi oppii ymmärtämään, että veteen uppoa jos se kokemus häneltä peitetään? Miten niin skandinaavit ovat ylisuojelevia?!  

Muutoinkaan espanjalainen lastenvaatemuoti ei ole makuuni. Taaperotkin puetaan kuin vauvat. Toisaalta tuntuu, että espanjassa on normaalia syödä tuttia vielä 5-vuotiaana, joten kai he sitten ovat vauvoja pidempään.

Tarkoitukseni ei ole suinkaan mollata espanjalaisia, sillä pidän heistä. Olemme kuitenkin matkustaneet paljon ja Wn tultua mukaan kuvioihin nämä havainnot ovat vahvistuneet. Olisiko kaikella tällä yhteys siihen, että Espanjassa asutaan pitkään vanhempien luona ja ollaan heidän huollettavinaan? 

Sylin täydeltä tikkareita

Meillä alkoi kesä jälleen huhtikuusta. Vietämme siis leirielämää auringon alla. W pääsee taas kokemaan paljon uusia juttuja. Tälläkin reissulla on ehtinyt jo sanavarastoon kertymään sellaisia uusia sanoja, joita tuskin olisimme Suomessa kuulleet. 

Kaikken eniten on W:lle kuitenkin kertynyt tikkareita! Respassa heti ensimmäisenä ojennettiin tikkaria pienelle matkaajalle. Siivoojat antavat tikkareita W:lle käytävillä, kaupoissa ja kaduilla W kerää tikkareita kaikenlaisilta kaupustelijoita heiluttamalla ja tervehtimällä jokaista. W ei syö tikkareita tai mitään muutakaan karkkia. Yleensä kohteliaisuudesta otamme kuitenkin tikkarit vastaan. Toisinaan yritän sanoa, ettei W syö tikkareita, mutta ei sekään auta. Siinä vaiheessa karkki on jo annettu lapsen käteen. Onneksi W ei tiedä, mitä ne ovat, joten saan vielä napattua talteen.:) 

Tikkareissa on se hyvä puoli, että ne menevät pieneen tilaan. Suomessa annetaan aina ilmapalloja. Ne eivät mene pieneen tilaan, mutta eipä niitä tarvitse säilöäkään. Poksahtavat kuitenkin:)

Pienen pieni pala saalista