Meillä ei ole koskaan montaa koriste-esinettä kerralla esillä, mutta tällä hetkellä vieläkin vähemmän. Valkoista Aalto-maljakkoa yritin pitkään pitää nätistä näytillä. Se oli siirretty Wn ulottumattomiin. Ulottuvuus kuitenkin kasvoi ja pian maljakko lojui säpäleinä lattialla. Onneksi W:lle ei käynyt mitään ja maljakoita saa aina uusia. Block oli myös vaaravyöhykkeellä, mutta ehdittiin nostaa turvaan. Lisäksi valokuvakehyksiä on pitänyt sijoittaa uudelleen.
 |
| Ensimmäinen palasina, uusi tarpeeksi korkealla. |
Kynttilöitä on mukava polttaa sohvapöydällä, mutta se on matala, joten tänä talvena nekin saa unohtaa. Parvekkeella olevat lyhdyt onneksi loistavat olohuoneeseen. Niin ja löytyyhän keittiöstä korkeampia tasoja, joihin voi laittaa kynttilöitä.
 |
| Lisää kuvateksti |
Monet sanovat, että lapsen myötä on luovuttava ties mistä. Olen väittänyt, etten koe joutuneeni luopumaan mistään, mutta nyt olen: sisustuksesta. W on utelias, kiinnostunut kaikesta ja rohkea tutkimaan näkemäänsä. Pakkoo tehdä vähän myönnytyksiä, turvallisuuden nimissä.
Joulukoristeet olen ajatellut valita tänä vuonna lähinnä pehmeistä materiaaleista. Asia erikseen on sitten kuusi. Siitä en halua tinkiä, enkä sen koristeluista. Saa nähdä, mitä tapahtuu..:)
